Ei hätäillä dieselin kanssa
Viime aikoina on ennustettu dieselkäyttöisen liikenteen loppua. Puhtia dieselvastaisuus sai pääsiäisen alla, kun EU:n teollisuuskomissaari Elżbieta Bieńkowska arvioi, että dieselautot “katoavat nopeammin kuin olemme kuvitelleet”.
Voiko todella olla niin, että dieselistä pitää nyt luopua?
Monelta lie jäänyt huomaamatta, miten dieselin päästöjä on jo otettu hallintaan. Uusien dieselautojen pienhiukkaspäästöt ovat jo noin 10 vuoden ajan olleet erittäin matalat hiukkassuodattimien ansiosta. Itse asiassa dieselautojen hiukkas-, häkä- ja hiilivetypäästöt ovat pienemmät kuin bensiiniautojen. Tämä näkyi esimerkiksi Tekniikan Maailman helmikuussa julkaiseman Talviauto 2017 -testin mittauksissa.
Myös typenoksidien päästöjä on vähennetty murto-osaan ureakatalysaattorin avulla. Kuorma- ja linja-autoissa se tuli yleiseen käyttöön viitisen vuotta sitten ja henkilöautoihin se yleistyy ensi syksystä alkaen. Vain pienimpiin henkilöautoihin puhdistusteknologian asentaminen voi olla liian kallista.
Vaaditut päästömittaustavat ovat osin peräisin 1970-luvulta, ja niiden läpäisyyn riittää silloisen Kupla-Volkkarin moottoriteho. Niinpä kaunistelun mahdollistavia laillisia porsaanreikiä on paljon, minkä lisäksi Volkswagen syyllistyi selvään vilppiin USA:ssa. Jatkossa sama ei enää onnistu, sillä päästömittauksissa siirrytään syksystä 2017 alkaen todellisten ajotilanteiden mittauksiin.
Päästöongelmat ovat siis ratkaistavissa, joten niiden vuoksi dieselistä luopuminen ei ole tarpeen. Dieselautot ovat ilmastopäästöiltäänkin kelvollisia, sillä dieselauto kuluttaa vähemmän polttoainetta kuin vastaava bensiini- tai kaasuauto. Lisäksi dieselauto voi kulkea 100 %:lla uusiutuvalla polttoaineella, mikä ei ole mahdollista bensiiniautoille.
Keskustelussa on jäänyt vähälle huomiolle, että noin 70 prosenttia dieselistä käytetään raskaassa liikenteessä, jossa dieselille ei ole näköpiirissä vaihtoehtoa. Se on taloudellisin maantiekuljetusten sekä työkoneiden käyttövoima pitkälle tulevaisuuteen. Nykyteknologialla se on myös puhdas tapa kuljettaa.
Monen muun median tavoin Helsingin Sanomat kirjoitti dieselistä luopumisesta pääkirjoituksessa (HS 14.4.). Kirjoituksessa arveltiin, että sähkökäyttöisiin autoihin siirtyminen on hidasta, joten dieselin kieltämisen jälkeisenä väliaikana autoiltaisiin bensiinillä. Jonkin nimetyn tekniikan kieltäminen poliittisella päätöksellä ei kuitenkaan ole tätä päivää vaan päästörajat pitää voida täyttää sopivimmilla ja edullisimmilla ratkaisuilla.
HS:n pääkirjoituksessa epäiltiin, että Suomeen syntynyt bioperäisen dieselin valmistusosaaminen olisi menossa hukkaan. Suomi todellakin on uusiutuvan dieselin suurvalta, kun maassa on jo kaksi merkittävää valmistajaa, Neste ja UPM, ja uusia hankkeita on vireillä. Neste on maailman suurin uusiutuvan dieselin valmistaja ja ainoa globaali toimija alalla.
On todennäköistä, että henkilöautoissa sähkö tulee aikanaan yleisemmäksi käyttövoimaksi. Sen sijaan diesel ja dieseliä lähellä olevat keskitisleet säilyvät ylivoimaisena polttoaineena raskaalle liikenteelle, lentoliikenteelle ja merenkululle. Näillä alueilla uusiutuva dieselpolttoaine ja moderni moottoritekniikka yhdistettynä nykyaikaiseen pakokaasujen puhdistukseen ovat keskeinen keino päästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseen kustannustehokkaasti.
Näyttää siis siltä, että Rudolf Dieselin 1890-luvulla kehittämän dieselin tarina jatkuu. Moottorit kehittyvät yhä pienikulutuksisemmiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Myös puhdistusteknologiat ja dieselpolttoaineet kehittyvät jatkuvasti paremmiksi.
Toivon, että teollisuuskomissaari Bieńkowska on ymmärtänyt tämän.
