Kahdella kaistalla pääsee kovempaa - autoilun tulevaisuus on hybridi
Musta Tesla odottaa liikennevaloissa, kun lähden kohti kotia työpaikaltani Nesteen pääkonttorilta. Ikääntyvien farmareiden ja kevyesti kolhittujen kakkosautojen keskellä se näyttää saalistaan vaanivalta pedolta. On ruuhka-aika ja kehä ykköstä kohti kurottuva autojen virta näyttää katkeamattomalta. Maailmanlaajuisen liikenteen määrä on inhimillisen käsityskyvyn ulottumattomissa. Samoin sen päästöt.
Valot vaihtuvat. Tesla singahtaa äänettömästi yli risteyksen kuin näkymättömän jousen kiskaisemana. Muut kiihdyttelevät maltillisemmin perään.
Sähköautot ovat innostava ja tunteita herättävä aihe. Niiden todellista läpilyöntiä on odoteltu jo vuosikaudet. Milloin akkujen hinta laskee? Milloin latauspisteiden määrään voi luottaa? Odotus on jälleen ajankohtainen, mutta tällä kertaa tuntuu siltä, että kehitys on aidosti saamassa vauhtia. Hinnat alkavat lähennellä sitä pistettä, jonka uutta autoa harkitsevat voivat sulattaa.
Hyvä niin.
Meidän arviomme mukaan vuonna 2030 autokannasta maailmanlaajuisesti 10 % on sähköautoja. Elon Muskin vision mukaan vuonna 2050 tuo luku on 100 %. Se olisi kieltämättä hienoa, vaikka tämänhetkisten arvioiden mukaan esimerkiksi akkuihin tarvittavan litiumin louhinnassa ja kierrättämisessä on paljon kysymysmerkkejä. Samankaltainen ongelma toki koskee myös uusiutuvia polttoaineita. Nykytilanteessa maailmasta ei yksinkertaisesti löydy tarpeeksi jätteitä tai vastuullisesti kerättävissä olevaa biomassaa, jotta niiden nojaan voisi välittömästi laskea koko maailman liikenteen.
Johtopäätös on yksinkertainen: tulevaisuus on luonteeltaan hybridi. Osa kulkuneuvoista kulkee perinteisillä polttoaineilla, osa uusiutuvilla ja osa sähköllä. Kun ympäristöä koskevat panokset kasvavat, meillä ei ole varaa laittaa kaikkea yhden kortin varaan, vaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja on kehitettävä kaikilla rintamilla. Suomen vuodelle 2030 kaavaillun 50 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi tullaan kaikissa skenaarioissa tarvitsemaan nykyistä runsaammin sekä biopolttoaineita että hiiletöntä sähköä käyttäviä sähköautoja.
Mitä enemmän aikaa sen sijaan tuhlaamme sähkön, uusiutuvan polttoaineen ja muiden ympäristöystävällisten energiamuotojen vastakkainasetteluun, sitä epävarmemmaksi tulevaisuutemme muuttuu ja sitä kauemmas jäämme jälkeen muusta maailmasta. Euroopan hitaimmin uusiutuvan autokannan uudistumisen odottelun sijaan meillä on Suomessa mahdollisuus edistää puhdasta liikennettä kustannustehokkaasti ja kotimaisin toimin. Jakeluvelvoitteet ja vähäpäästöisyyteen kannustava polttoaineverotus ovat keinoissa kustannustehokkainta kastia.
Olipa kyse kemianteollisuudesta, koodauksesta tai automaatiosta, suomalaisella osaamisella on valtavasti annettavaa lähes kaikkiin tulevaisuuden liikenteen ratkaisuihin. Sen takia ajatus, jonka mukaan Suomeen mahtuisi vain yksi ratkaisu ja menestystarina, on kummallinen päästötavoitteiden kannalta ja haitallinen talouden näkökulmasta.
Joitakin on huolettanut myös se, miten liikenteen sähköistyminen ja dieselin ympärillä käyty keskustelu vaikuttavat Nesteen liiketoimintaan. Tosiasia on, että noin 70 % dieselistä käytetään raskaassa liikenteessä, jossa kysyntä kasvaa edelleen, ja valtavia volyymeja vetävät lento- ja laivaliikenne ovat vasta avautumassa vähäpäästöisemmille ja uusiutuville polttoaineille. Lisäksi samalla teknologialla valmistettu uusiutuva muovi on innovaatio, jonka potentiaali niin kaupallisessa menestyksessä kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä jatkaa kasvuaan muovin kysynnän myötä. Joten ei. Sähköautot tai dieselautojen päästöihin liittyvä keskustelu ei huoleta Nestettä. Ilmastonmuutos huolettaa.
Palataan takaisin sateiseen risteykseen. Valojen jälleen vaihtuessa käännyn kohti kehää, sillä aivan kulman takana on huoltoasema, jossa saan tankattua hybridini 100 % uusiutuvalla dieselillä. Tesla on jo kerennyt ulos mutkasta ja mäen yli. Pellin alta löytyvä tekniikka voi olla eri mutta suunta on sama.
