Palmuöljy ja metsäkato
Mistä biopolttoaineita tehdään?
Biopolttoaineita tuotetaan biomassasta. Käytännössä kaikki biohajoava aines kelpaa teknisesti jonkin polttonesteen tai -kaasun raaka-aineeksi. Siis maataloustuotteet, kuten kasviöljyt, viljat, maissi ja sokerit, mutta myös eloperäiset jätteet ja tähteet erilaisista teollisuuslaitoksista ja yhdyskunnista voidaan muuntaa polttoaineiksi. Mahdollisuuksia on runsaasti. Uusiutuvien polttoaineiden taival on vasta alkamassa ja huomio on erityisesti erilaisissa jätteissä ja tähteissä. Julkinen keskustelu tunnistaa toistaiseksi vain palmun. Avataan siis sitä.
Pieni askel öljy-yhtiölle, mutta jättiharppaus palmuöljykaupalle
Palmuöljyn kauppa maailmalla on perustunut yksinkertaiseen malliin: tuottajamaissa kerätään palmutertut tiloilta puristamoihin, öljy kuljetetaan puristamoilta satamiin, joista se laivataan suuriin varastoihin kuten Rotterdamiin. Näihin solmukohtiin on koottu öljyjä myytäväksi ympäri maailman.
Palmuöljyn tuotanto ylittää 50 miljoonaa tonnia vuodessa. Suurimman käyttäjäryhmän, elintarviketeollisuuden, laatuvaatimukset ovat olleet yksinkertaisia. Vapaiden rasvahappojen, epäpuhtauksien ja kosteuden määrä sekä väri on riittänyt. Tietoa alkuperämaasta, saati maakunnasta tai puristamosta tämä kauppatapa ei ole mahdollistanut. Jokainen meistä käyttää tietäen tai tietämättään lukuisia tuotteita, joissa kasviöljy useimmiten on palmusta peräisin. Neste Oilin tulo palmuöljymarkkinoille liki kymmenen vuotta sitten toi mukanaan aivan uuden kauppatavan, jossa moniportainen, vakiintunut välittäjien ja kauppamiesten verkosto meni kokonaan uusiksi. Se ohitettiin ottamalla yhteys suoraan tuottajayhtiöihin. Niistä valittiin vastuullisuuteen sitoutuneet, ja aloitettiin yhteistyö.
Oliko tämä radikaali muutos tarpeen? Se oli välttämätön, koska vanhalla menettelyllä ei ollut mahdollista jäljittää itse viljelmiä. Nyt päästiin tilatasolle asti ja voitiin varmistaa, missä raaka-aineita kasvatetaan. Polttoaineita varten ei saa kaataa metsää, perustaa viljelystä kosteikkoon tai turvemaalle, toiminnan tulee olla muutoinkin vastuullista - ja kaiken tämän tulee olla riippumattoman asiantuntijan todentamaa.
Ainetase avuksi
Porvoon satamaan saapui kesän 2008 alussa ensimmäinen täysin erilliskuljetukseen eli segregointiin perustuva palmuöljylasti. Eurooppalaiset määräykset eivät kuitenkaan vaadi tätä äärimmäistä jäljitettävyysmuotoa. Riittävä varmuus saavutetaan ainetasemenettelyllä, jossa sekä tuottajien, kuljettajien että polttoaineen valmistajan tarkan massabalanssiin pohjautuvan kirjanpidon avulla osoitetaan tuotteen alkuperä. Huomattavaa on, että tämä vaatimus on siis toistaiseksi vain biopolttoaineen valmistajilla, suuret öljyn käyttäjät (yli 80 % kaupasta) voivat jatkaa toimintaansa vanhaan malliin.
Metsäkato etenee - toimilla on kiire
Maailman sademetsiä ja luonnon monimuotoisuutta uhkaavat monet tekijät, joista väestönkasvu, köyhyys, kaivosteollisuus, rakentaminen, metsien vastuuton käyttö ja maatalouden hallitsematon laajentuminen ovat keskeisimpiä. Kaakkois-Aasiassakin palmuviljelmiä on laajennettu alueille, joille ei olisi pitänyt mennä. Nyt on erityisen tärkeää, että kaikki maankäyttömuodot saadaan tunnistamaan vaikutuksensa, luomaan tarvittavat menettelyt jäljitettävyyden saavuttamiseksi ja toteuttamaan itse suojelua. Siinä biopolttoaineteollisuuden jo käyttöön ottamat kriteerit ja keinot toimivat hyvinä esikuvina.
Maailman elintarvikejärjestö FAOn johtamassa hankkeessa yli 900 asiantuntijaa 178 maasta selvitti metsäalueiden määrän kehitystä vuosien 1990 ja 2010 välillä. Tulokset ovat selkeät: maapallon metsäalaa on tarkastelujakson aikana menetetty 135 miljoonaa hehtaaria. Menetys vastaa Italian, Espanjan ja Ranskan yhteenlaskettua pinta-alaa. Onneksi maailmanlaajuinen tahti on laantuva. Silti erityisesti Etelä-Amerikan ja Afrikan metsäkato jatkuu huolestuttavaa vauhtia.
Globaali elintarviketeollisuus on osoittanut kiitettävää aloitteellisuutta erilaisten vastuullisuushankkeiden tukemisessa. Ruokajättiläisten saaminen mukaan aktiiviseen vastuullisuustyöhön on välttämätöntä metsäkadon pysäyttämiseksi. Metsäkato on niin suuri ilmiö, ettei sitä biopolttoaineteollisuuden toimijoiden voimin ole mahdollista pysäyttää.
Kerrataanpa lopuksi: metsän lopullisen häviämisen tahti on kova. Minuutissa poistuu 10 hehtaaria metsää lopullisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että reilussa puolessa tunnissa katoaa metsä Helsingin Lauttasaaren kokoiselta palstalta. Nykytahdilla pyyhkiytyy metsää historiaan Saksan Schwarzwaldin laajuiselta alueelta 42 päivässä. - Metsäkadon vastustaminen on aiheellisesti noussut tärkeimmille asialistoille. Nyt tarvitaan näyttöä onnistumisista.
Lue lisää Neste oilin toimitusketjun vastuullisuudesta vastuullisuusraportistamme.
