Ympyrä sulkeutuu
Kesän festarikausi lähestyy. Silloin tulemme taas huomaamaan yhden kiertotalouteen liittyvän muodon toteutuvan käytännössä. Pullonkerääjät eivät tule paikalle artistien perässä, vaan he huolehtivat omalta osaltaan siitä, että hyvä raaka-aine päätyy uudelleen kiertoon.
Kiertotalouden (circular economy) idea on suunnitella toiminta niin, ettei jätettä synny, vaan tuotteet voidaan purkaa ja käyttää uudelleen. Osa voidaan palauttaa luontoon, ja osasta saadaan raaka-aineita tai ne voidaan muuten kierrättää.
World Economic Forum on perustanut Main Stream -nimisen hankkeen edistämään kiertotaloutta. Hanke yhdistää eri toimialoja yrittäen löytää kiertotalouden mahdollistajia niin materiaalivirroista, poliittisista ratkaisuista kuin teknologiankin puolelta.
Tähän saakka kierrätys ja materiaalien uuskäyttö on ollut joko yksittäisten ihmisten omista arvovalinnoista johtuvaa tai sitten jotkut kehityksen kärjessä kulkevat yritykset ovat löytäneet siitä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suljettu materiaalikierto, ns. closed loop, on ollut tuotesuunnittelussa mukana esimerkiksi Pumalla ja Nikella.
Kaiken takana on huoli maapallon resurssien riittävyydestä tilanteessa, jossa väestö kasvaa ja keskiluokkaistuu tuoden mukanaan lisääntyvän kysynnän kaikenlaisille tavaroille. Onkin arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä saamme 3 miljardia uutta keskiluokkaista kuluttajaa.
Samalla kaatopaikat täyttyvät materiaaleista, joita vielä voisi käyttää. Eräs ilmiö on syntynyt tässä tilanteessa: urban mining tarkoittaa sitä, että kaatopaikalle päätyvästä materiaalista otetaan talteen muuhun käyttöön tai uudeksi raaka-aineeksi kelpaava. The Guardian raportoi Yhdysvaltojen Environmental Protection Agencyn laskelmista, joiden mukaan miljoonasta matkapuhelimesta voidaan saada talteen 50 paunaa kultaa, 550 paunaa hopeaa, 20 paunaa palladiumia ja yli 20 000 paunaa kuparia. Silti vain 10 prosenttia matkapuhelimista päätyy kierrätykseen.
Tavoitteena olisi päästä kaatopaikoista joskus kokonaan eroon. Se ei käy ihan käden käänteessä. Uutta teknologiaa on kehitettävä. Myös kuluttajien asenteissa ja ostokäyttäytymisessä tarvitaan muutoksia. Ja sitten pitäisi vielä muistaa kierrättää.
Voimakas kaupungistuminen tekee kierrätyksen ja kaatopaikalle muutoin päätyvän jätteen keräämisen helpommaksi, kun ihmiset ovat lähellä toisiaan ja volyymit ovat suuria. Urban mining-toimintaan syntyy uutta liiketoimintaa kokoamaan raaka-aineet talteen. Niiden hyödyntämisestä löytää joku uutta bisnestä. Voihan se olla, että kesäfestareiden pullonkeräyksessä näemme pienoiskoossa sen, mikä tulee olemaan valtavirtaa jonkin ajan kuluessa. Materiaalikierron ympyrä sulkeutuu sittenkin.
