26 Toukokuu 2014

Yritysvastuun uusia haasteita

Kirjoittanut Kirsi Sormunen

Yritysvastuu merkitsee nykyisin paljon muutakin kuin toimintaan ja tuotteisiin liittyvien sosiaalisten kysymysten ja ympäristöasioiden hallintaa. Kaikki teollinen toiminta jättää jälkensä ympäröivään luontoon ja yhteisöön, mutta kestävän kehityksen vaatimukset huomioiva vastuullinen liiketoiminta ja siten ansaittu yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on yrityksille tänä päivänä keskeinen menestystekijä. Kestävä kehitys on megatrendi, joka muuttaa globaalia toimintaympäristöämme monin tavoin. Se tuo globalisaation myötä mukanaan paitsi riskejä myös merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yrityksillä onkin suuri vastuu uusien ja entistä resurssitehokkaampien ratkaisujen kehittämisessä. Vain kannattavan liiketoiminnan kautta saadaan markkinoille innovaatioita, jotka ovat skaalattavissa siten, että niillä on todellista merkitystä kestävän talouskasvun aikaansaamiseksi. Paljon esillä oleva ”cleantech” onkin pitkälti tuottavuuden kasvattamista energia- ja resurssitehokkuutta parantamalla. Cleantech on myöskin kestävän kehityksen haasteisiin vastaavien, täysin uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä. Uudet teknologiset innovaatiot luovat vihreää kasvua sekä biopolttoaineiden kaltaisten uusien tuotteiden että uudenlaisten palvelukonseptien kuten ns. teollisen internetin kautta.

Kestävä kehitys yhdistetään usein edelleen pääsääntöisesti ympäristöjalanjäljen pienentämiseen. Tällä alueella teollisuudessa onkin jo pitkä historia, joka sai alkunsa menneiden vuosien ympäristökatastrofeista. Yritysten ympäristöasioiden hoitamista on siten jo vuosikymmeniä säädelty erilaisten lakivaatimusten avulla, ja ympäristöjohtamiseen liittyvät kansainväliset standardit sekä raportointiperiaatteet ovat jo yleisesti käytössä lähes kaikkialla maailmassa. Myös monet uudet liiketoimintamahdollisuudet avautuvat nimenomaan tiukentuvan regulaation siivittämänä, josta hyvänä esimerkkinä ovat kannustimet ja vaatimukset hiilidioksiidipäästöjen vähentämiseksi sekä siirtymiseksi uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Energia- ja resurssitehokkuuteen pyrkiminen on lisäksi taloudellisesti kannattavaa, joka omalta osaltaan edesauttaa myös ympäristön kannalta parempien ratkaisujen käyttöönottoa.

Keskeisten sidosryhmien vaatimukset ovat kuitenkin kasvamassa. Vahvistuva eettisen kuluttamisen trendi ei liity enää ainoastaan ympäristöjalanjälkeen, vaan kuluttajaa kiinnostaa entistä enemmän myös olosuhteet, joissa tuotteet valmistetaan. Eettiset, sosiaaliset ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset ovat nousseet vahvasti esiin ja tuovat yrityksille uudenlaisia haasteita. Nämä kysymykset eivät ole läheskään yhtä vahvasti reguloituja kuin ympäristövaatimukset, vaan perustuvat usein ainoastaan erilaisiin kansainvälisiin suosituksiin ja vapaaehtoisten standardien noudattamiseen. Yritysten arvoketjut ovat usein hyvin pitkiä ja monimutkaisia, joka vaikeuttaa omalta osaltaan vastuullisuusvaatimusten asettamista ja valvontaa asioissa, joissa on vielä suuria paikalliseen lainsäädäntöön, olosuhteisiin ja kulttuuriin liittyviä eroavaisuuksia.

Tulisiko yrityksen katkaista liikesuhteensa alihankkijaan, jonka yritysvastuustandardit eivät täytä sen omia vaatimuksia, vai auttaa sitä kehittymään vastuulliseksi toimijaksi? Voimmeko vaatia länsimaista työaikalainsäädäntöä tavoittelevaa sopimuskäytäntöä kehittyvissä maissa, joissa mahdollisuus tehdä pitkiä työpäiviä jaksoittain on työntekijöiden oma preferenssi? Pitääkö vastuullisten yritysten pysyä poissa markkinoilta, joissa korruptio rehottaa – vai edistävätkö esimerkiksi tietoliikennealan toimijat kuitenkin demokratiaa tarjoamalla kansalaisille mahdollisuuden avoimeen viestintään? Olisiko moni kansanliike edes alkanut ilman sosiaalista mediaa ja mobiiliteknologiaa? Olemme siis vielä monien eettisesti vaikeiden kysymysten edessä. Maailma ei ole vielä valmis!

Kirsi Sormunen
(born in 1957)

M.Sc. (Econ.).
Member of the Board since 2013.
Independent member.