Muovi, ongelmasta ratkaisuksi – kierrätyksestä tehtävä taloudellisesti kiinnostavaa
Elämme ajassa, jossa erilaisia globaaleja jättihaasteita ja niihin liittyviä näkökulmia tuodaan esiin lähes uuvuttavia määriä. Muovijätteiden aiheuttama ongelma eroaa monista muista siinä, että uskon sen olevan ratkaistavissa. Pystymme yhdessä siihen, mutta vain jos muovit ovat samalla osa kiertotaloutta.
Muovi on läsnä jokapäiväisessä elämässämme; rakennuksissa, pakkauksissa sekä erilaisissa arkea helpottavissa tuotteissa autonosista kuluttajaelektroniikkaan ja leluista vaatteisiin. Muovit ovat tarpeellisia, mutta muuttuvat kuitenkin ongelmaksi, jos niitä käytetään tuhlaillen tai ne päätyvät käytön jälkeen luontoon. Haaste, samalla myös ratkaisu, tiivistyy kahteen vaiheeseen: muovien valmistukseen ja jälkihoitoon.
Muovien käytön arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden kuluessa. Muovinvalmistuksen onkin uudistuttava, jotta varmistutaan kasvun tapahtuvan ympäristön ja erityisesti ilmaston kannalta kestävällä tavalla. Neste pystyy jo tällä hetkellä tuottamaan biopohjaisia muoveja uusiutuvista raaka-aineista, pääasiassa jäte- ja tähdeperäisistä öljyistä ja rasvoista. Selvitämme myös mahdollisuuksia tuottaa uutta muovia jätemuoveista. Biopohjaisilla ja kierrätetyillä raaka-aineilla voidaan vähentää muovintuotannon riippuvuutta raakaöljystä sekä pienentää muovituotteiden hiilijalanjälkeä. Perinteisten muovien korvaamista näillä vaihtoehdoilla pitää olennaisesti kasvattaa, mikäli mielimme kohti vähähiilisempää tulevaisuutta.
Mitä muovituotteelle tapahtuu sen käyttöiän jälkeen? Jälkihoidossa on otettu edistysaskeleita, muttei tarpeeksi. Tällä hetkellä vain kolmasosa Euroopassa vuosittain muodostuvasta noin 27 miljoonasta tonnista kuluttajamuovijätettä kerätään kierrätystä varten. Kierrätysasteen nostamiseksi muovien kierrätyksestä on tehtävä myös taloudellisesti kiinnostavaa. Nesteen toimet muovin kemiallisen kierrätyksen saralla tähtäävät juuri tähän.
Jätemuovi on valjastettava hyötykäyttöön
Kiertotalouden kannalta on tehotonta, että kaksi kolmasosaa kuluttajamuovijätteestä jää nykyisellään hyödyntämättä. Muovin mekaaninen kierrätys on hyvä alku, mutta riittämätön.
Kemiallinen kierrätys täydentää mekaanista kierrätystä ja mahdollistaa muovin korkeamman kierrätysasteen. Kemiallisessa kierrätyksessä jätemuovi muunnetaan kemianteollisuuden raaka-aineeksi. Muovijäte nesteytetään, minkä jälkeen sitä voidaan käyttää korvaamaan raakaöljyä polttoaineiden, kemikaalien ja uusien muovien raaka-aineena. Lopputuotteet ovat yhtä hyviä kuin raakaöljystä tehdyt, vaikka niiden hiilijalanjälki on jopa puolet pienempi.
Kemiallinen kierrätys ei kilpaile perinteisen muovin kierrätyksen kanssa. Siinä käytetään ensisijaisesti materiaalia, joka ei sovellu kierrätettäväksi mekaanisesti.
Muovin kemiallinen kierrätys on vielä vähäistä mutta voi nousta nopeasti ympäristön kannalta ja myös taloudellisesti merkittäväksi toiminnaksi. Nesteen tavoitteena on edetä teollisen mittakaavan koeajoihin ensi vuoden aikana. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteenamme on prosessoida vuosittain jopa yli miljoona tonnia jätemuovia. Tämä olisi viisinkertaisesti Suomen tuottaman muovijätteen määrä.
Kemiallinen kierrätys on muovistrategian puuttuva pala
Ympäristöministeriön asettama työryhmä julkisti 16. lokakuuta 2018 ehdotuksensa Suomen Muovitiekartaksi. Kyseessä on lista toimia, joilla Suomi voi vähentää muovijätteen ja -roskan aiheuttamia haittoja sekä tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä. Myös Euroopan komissio on esittänyt mm. kertakäyttömuovin käytön rajoittamista.
Neste tukee muovitiekartan tavoitteita sekä kemiallisen kierrätyksen hankkeellaan että kierrätykseen sopivilla biopohjaisilla muoveillaan. Muovijätteen kerääminen tehostuu, kun luomme kysyntää ja arvoa myös sellaiselle muovijätteelle, joka ei sovellu kierrätettäväksi perinteisin menetelmin. Kiertotalouden on toimiakseen oltava myös taloudellisesti mielekästä.
Raakaöljyn korvaaminen kierrätysmuovilla vähentää yhteiskuntamme öljyriippuvuutta ja ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä, mutta ei ratkaise niitä yksin. Myös biopohjaisten muovien osuuden kasvattaminen tukee näitä tavoitteita, muttei sekään yksin riitä. Olennaista on luoda edellytykset sille, että yritykset uskaltavat investoida tulevaisuuden ratkaisuihin. Yhteiskunnallisella päätöksenteolla on tässä keskeinen rooli. Siirtyminen sanoista tekoihin on välttämätöntä, jos haluamme päästä ennusteita kestävämpään tulevaisuudenkuvaan, jossa muovit ovat keskeinen osa kiertotaloutta ja jossa ne nähdään ratkaisuina, ei haasteina.
