Entä jos polttomoottori onkin osa ratkaisua?
Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste, ja tarvitsemme kaikkia ratkaisuja sen torjumiseksi. Tieliikenteen päästöt on saatava laskuun välittömästi, mikä vaatii sekä olemassa olevien että uusien ratkaisujen kehittämistä monipuolisesti.
Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan sekä vähähiilisiä polttoaineita, joita voidaan käyttää nykyisessä autokannassa että uusia teknologioita. Näistä syistä on valitettavaa, että tulevaisuuden liikkumismuodoista puhuttaessa keskustelu on polarisoitunut polttomoottoreiden ja sähkömoottoreiden väliseksi vastakkainasetteluksi, jopa niin että uusien polttomoottoriautojen kieltoja on väläytelty.
Kuinka voimme vaikuttaa ilmastoon?
Lue lisää!
Kevään vaalikeskustelussa useat puolueet kertoivat halustaan edistää sähköistä liikennettä osana ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Toistaiseksi sähköautot ovat Suomessa marginaalinen ilmiö: vuoden 2018 lopussa täyssähköautoja oli n. 2 000, kun muita henkilöautoja oli Suomessa noin 2 600 000.
Sähköautojen merkittävä lisääntyminen on alkavalla hallituskaudella kuitenkin lähempänä tarjonnan lisääntyessä ja hintojen laskiessa. Ja hyvä niin, kun sähköntuotantokin muuttuu samaan aikaan yhä enemmän päästöttömäksi.
Juha Sipilän hallituksen tavoitteena oli lisätä sähköautojen määrää 250 000 ajoneuvoon vuoteen 2030 mennessä. Mikäli vastaava tavoite kirjataan uuteen hallitusohjelmaan, tämä tarkoittaisi yli 20 000 uuden sähköauton rekisteröintiä vuosittain seuraavan 11 vuoden ajan. Vertailun vuoksi vuonna 2018 rekisteröitiin 776 sähköautoa. Vaikka 250 000 sähköauton tavoitteeseen päästäisiinkin, olisi polttomoottoriautoja vuonna 2030 vielä noin 90 % autokannasta.
Kun eri autojen ilmastopäästöjä verrataan pitäisi ottaa huomioon myös sähköautojen akkujen valmistuksen päästöt, jotka voivat olla huomattavia. Raskaampi hiilijalanjälki johtuu muun muassa akkujen raaka-aineina käytettävistä koboltista ja litiumista. Näiden raaka-aineiden louhinta ja jalostaminen sekä varsinainen akuntuotantoprosessi vaativat runsaasti energiaa.
On laskettu, että sähköautot muuttuvat fossilisella polttoaineella kulkevaa autoa vähäpäästöisemmiksi noin 60 000 kilometrin jälkeen.* Ratkaisevaa on myös se, kuinka ajossa käytetty sähkö on tuotettu: onko se fossiilista vai uusiutuvaa. Jos sähköautossa käytetty sähkö on fossiilista, se raja, jonka jälkeen sähköautoista tulee polttomoottoriautoja vähäpäästöisempiä siirtyy kauemmaksi.
Neste teetti helmikuussa henkilöautoliikenteen päästöleikkauksiin suhtautumista kartoittavan mielipidekyselyn. Kantar TNS:n toteuttamassa tutkimuksessa* selvitimme, kuinka tärkeänä ja toisaalta realistisena suomalaiset pitävät liikenteen päästöjen leikkaamista sekä millä keinoilla siihen ollaan valmiita pääsemään.
Vastaukset olivat pienoinen yllätys: vaikka reilu enemmistö (64 %) piti liikenteen päästöjen vähentämistä tärkeänä keinona hillitä ilmastonmuutosta, puolet vastaajista (50 %) ei kuitenkaan pitänyt tavoitetta realistisena.
Hälyttävää tutkimuksessa oli, että lyhyellä aikavälillä joka kymmenes vastaaja ei nimennyt yhtään omalle perheelleen sopivaa keinoa päästöjen vähentämiseen, vaikka 10–15 vuoden päässä sellainen oli jo nähtävissä. Tulosten perusteella vaikuttaisikin siltä, että autoilijat kyllä leikkaisivat päästöjä, mutta julkisuudessa eniten esillä olleet keinot eivät yksinkertaisesti ole kaikille mahdollisia.
Sähköautojen hintojen laskua odotellessa huomio tulisikin suunnata siihen, mitä Suomen teillä miljoonittain kulkevissa polttomoottoreissa poltetaan. Vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille on jo olemassa. Yksi välittömästi toimiva ratkaisu päästöjen leikkaamiseen on uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen.
Elinkaaripäästöillä mitattuna 100-prosenttisesti jätteistä ja tähteistä valmistetulla uusiutuvalla dieselillä ajava auto tuottaa jopa 90 prosenttia vähemmän hiildioksidipäästöjä kuin fossiilinen diesel. Se myös tarkoittaa, että 100-prosenttisesti uusiutuvalla ajava auto voi olla jopa sähköautoa vähäpäästöisempi.
Ilmasto tarvitsee tekoja tässä ja nyt. Jokainen dieselauto voisi olla jo tänään osa sitä ratkaisua, jota tavoittelemme muilla vaihtoehdoilla kuin polttomoottoreilla ja vasta tulevan vuosikymmenen loppupuolella.
----------------------------------------------------------------
*) Hawkins, T.R., Gausen, O.M. & Strømman, A.H. International Journal of Life Cycle Assessment (2012) 17: 997.
**) Kyselyyn vastasi 1 079 henkilöä 15.–21.2.2019 välisenä aikana. Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15–74-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Kantar TNS:n viikoittaisella vastaajapaneelilla. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,1 prosenttiyksikköä.
