Polttoaineilla on merkittävä rooli liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa
On selvää, että kello tikittää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Haastava tavoite, joka vaatii laajamittaisesti toimenpiteitä. Tällä hetkellä Suomen hiilidioksidipäästöistä noin viidennes tulee liikenteestä, joten autoilu on merkittävä osa-alue tavoitteiden saavuttamisessa.
Biopolttoaineiden jakeluvelvoite on Suomelle määrällisesti suurin ja ajallisesti nopein tapa vähentää päästöjä, ja EU:n asettamiin tavoitteisiin nähden Suomi onkin 20 %:n velvoitteellaan edelläkävijä.
“Biopolttoaineet ovat olemassa olevista keinoista tehokkain ja yhteiskunnan kannalta edullisin vähentää tieliikenteen päästöjä.”
Vaikka Suomi energiapolitiikassaan keskittyy päästövähenemiin laajalla keinovalikoimalla, on itse autoilusta ja autojen käyttövoimasta käytävässä keskustelussa ajauduttu tilanteeseen, jossa keskitytään päästövähenemiä tarjoavien teknologioiden, kuten uusiutuvien polttoaineiden, sähkön ja kaasun, vastakkainasetteluun.
Tämä on väärä lähtökohta.
Läpi autoilun historian olemme tottuneet vetämään yhtäläisyysmerkin polttomoottorin, polttoaineiden ja fossiilisten raaka-aineiden välille. Tämä ei kuitenkaan pidä enää paikkaansa. Nesteellä biopohjaiset jäte- ja tähderaaka-aineet ovat jo arkipäivää polttoainetuotannossa. Osana lähes 50 miljoonan euron T&K-budjettiamme tutkimme jätteiden ja tähteiden laajamittaisempaa hyödyntämistä sekä myös mahdollisuuksia hyödyntää kierrätyskelvotonta jätemuovia, leviä sekä vetypohjaisia ratkaisuja polttoaineen tuotannossa.
Eri käyttövoimiin liittyvässä, vastakkainasetteluun keskittyvässä julkisessa keskustelussa unohtuu usein se, että biopolttoaineet ovat jo tällä hetkellä sekä tehokkain että yhteiskunnan kannalta edullisin keino vähentää tieliikenteen päästöjä.
Biopolttoaineilla vähennetään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti
Kustannukset yhteiskunnalle (EUR), kun vähennetään 1 tonni kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2030 henkilöautoista
Luvut osoittavat mediaanikustannusennusteen vuonna 2030. Oletuksina on käytetty raakaöljyn hintaa 70-113 USD/bbl ja akkujen hintaa 99€/kWh. Kustannukset sisältävät investoinnit infrastruktuuriin. Polttoaineiden ja sähkön hinnat ovat verottomia. Sähkön CO2e arvo EU-keskiarvo (IEA). Polttoaineiden ja sähkön hinnat verottomia. Lähde: Neste, perustuen Roland Berger, Integrated Fuels and Vehicles Roadmap to 2030, 2016
Eri ratkaisujen todenmukainen vertailu ei ole yksiselitteistä. Pyrittäessä ilmaston kannalta parempiin ratkaisuihin kaikki ajoneuvon elinkaarenaikaiset päästöt tulee huomioida - aina valmistuksesta kierrätykseen.
Moni yllättynee, kun vertaillaan esimerkiksi sähkö- ja dieselautojen päästöjä eri energialähteiden perusteella 200 000 ajokilometrin pituisen elinkaaren aikana. 100-prosenttisella tuulisähköllä kulkeva sähköajoneuvo kuulostaa helposti parhaalta ratkaisulta, mutta elinkaaren aikaisia päästöjä vertailtaessa on 100-prosenttisesti uusiutuvalla polttoaineella kulkeva dieselauto päästöjensä näkökulmasta jopa parempi vaihtoehto. Vaikkei 100% uusiutuva polttoaine olekaan aina realistinen vaihtoehto, niin myös entistä korkeammat seossuhteet ovat tehokas askel ilmastonmuutoksen kannalta.
Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt: vertailussa keskikokoinen sähkö- ja dieselauto
Lähteet (data): Ajoneuvotuotanto: Volkswagen (2018) Käyttö (WTW): JEC 4a WTW data (2020+), elinkaaren loppu: Ellingsen et al. (2016)
Biopolttoaineiden jakeluvelvoite nousee 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Tämä on päästövähenemien osalta rinnastettavissa koko autokannan vaihtamiseen sähköautoiksi, mikäli sähköntuotannon kasvihuonepäästöinä käytetään EU:n keskiarvoa. Jos tämän lisäksi ottaisimme käyttöön jakeluvelvoitteen ylittämisen mahdollistavan Ruotsin mallin, jossa velvoitteen ulkopuolella myytävä uusiutuva polttoaine olisi verovapaata, kannustaisi se useampia dieselautoilijoita vähäpäästöisyyteen.
Toki samaan hengenvetoon on todettava, ettei biopolttoaineista yksinään ole ratkaisemaan tieliikenteen ilmastohaastetta, vaan tarvitsemme myös muita keinoja kuten sähköistystä. Eri ratkaisujen jatkuva vertailu ja vastakkainasettelu on yksi niistä syistä, jotka tekevät järkevän ilmastopolitiikan tekemisestä haastavaa. Keskustelu lipuu helposti tunteita herättäviin vastakkainasetteluihin ilmastosta huolissaan olevien ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta peräänkuuluttavien autoilijoiden välillä, tai sähköautoilusta innostuneiden ja uusiutuvista polttoaineista kiinnostuneiden välillä.
Palataan alkuperäisen haasteen eli ilmastokriisin valtavuuteen. Yksikään tarjolla olevista vaihtoehtoista ei tule yksin riittämään eikä varsinkaan tarvittavassa aikataulussa. Yhdestä ratkaisusta unelmoimaan tai kiistelemään jääminen olisi todellinen virhe. Ja toisaalta juuri ratkaisujen moninaisuus antaa syytä optimismiin. Tiede ja teknologia on antanut ja tulee antamaan käsiimme kaikki ratkaisun avaimet.
Tarvittavat tekniset läpimurrot ovat siis jo olemassa, tai ainakin hyvin lähellä sitä. Meidän pitää vain luoda toimintaympäristö ja -kulttuuri, jotka mahdollistavat teknologioiden optimaalisen hyödyntämisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Tiesitkö, että meillä on moottorilaboratorio, jossa varmistamme, että Nesteen tuotteet toimivat tosielämän olosuhteissa?
