17 Joulukuu 2018

Kinkkutemppu on askel kohti maailmaa, jossa ei ole kaatopaikkoja

Kirjoittanut Lars Peter Lindfors
Julkaistu Blogi-kirjoituksia kategoriassa Innovaatio

Tänä vuonna jo kolmannen kerran toteutettava Kinkkutemppu tuo kiertotalouden hauskalla tavalla osaksi joulua, ja haastaa 300 000 suomalaista kotitaloutta mukaan jouluherkkujen paistinrasvojen kierrätystempaukseen. Kampanjan aikana kerätystä paistinrasvasta jalostetaan Neste MY uusiutuva diesel™ -polttoainetta, joka pääsee  autoilijoiden tankkeihin joulun jälkeen.

Yhteistyössä 14 yrityksen ja järjestön kanssa tehtävä Kinkkutemppu näyttää, miten kiertotaloutta toteutetaan käytännössä ja miten jätteitä voidaan hyödyntää uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineina.

Neste käyttää jätteiden ja tähteiden jalostamisessa omaa NEXBTL-teknologiaansa, jonka avulla yhtiö on onnistunut nousemaan lyhyessä ajassa maailman suurimmaksi uusiutuvan dieselin valmistajaksi. Tämä innovaatio on mahdollistanut Nesteen uusiutuvien tuotteiden liiketoiminta-alueen rakentamisen, joka tuotti viime vuonna yli 3 miljardin euron liikevaihdon ja auttoi vähentämään kasvihuonepäästöjä 8,3 miljoonalla tonnilla. 

Kiertotalouden kaikkein perimmäinen tavoite on se, ettei mikään raaka-aine päätyisi kaatopaikalle, vaan kiertäisi ja uusiutuisi eri muodoissa yhä uudelleen. Se ei ole täysin hullunkurinen ajatus. Suomessa alettiin kierrättää paperia 1920-luvulla, lasia 1980-luvulla ja metallia 1990-luvulla. Mitä, jos vuoteen 2030 kierrättäisimme tai uusiokäyttäisimme kaiken eikä kaatopaikkoja enään tarvittaisi?

Nesteellä kehitetyn NEXBTL-teknologian avulla lähes mistä tahansa kasviöljystä tai eläinrasvajätteestä voidaan valmistaa huippulaatuista uusiutuvaa dieseliä. Kinkkutempussa ei hyödynnetä ainoastaan kinkunpaistinrasvoja, vaan tempaukseen voi osallistua tuomalla keräykseen myös vaikka kalan tai juuressipsien paistamisesta tihkuneet rasvat ja öljyt.

Kinkkutemppu on tarpeellinen kiertotaloutta kuluttajille havainnollistava hanke, ja olemme siitä äärimmäisen ylpeitä. Muutosta on kuitenkin saatava pikaisesti aikaan myös paljon suuremmalla volyymilla, ja tähän me Nesteelläkin olemme sitoutuneet. Kinkkurasvojen lisäksi Suomessa tulisi raaka-aineiden kiertokulkuun saada mukaan muutkin kasvi- ja eläinperäiset jätteet, muovit, ongelmajäte ja niin edelleen.

Neste käytti viime vuonna tutkimukseen ja kehitykseen 44 miljoonaa euroa päämääränä löytää uusia tapoja hyödyntää entistä huonolaatuisempia  raaka-aineita laadukkaiden lopputuotteiden jalostuksessa. 

Kinkkutemppu on osoittanut, että parhaat tulokset saavutetaan yhteisvoimin. Lähestyvän joulun kunniaksi esitämme kaikille toimijoille toimialasta riippumatta haasteen kehittää uusia kiertotalousajattelua hyödyntäviä toimenpiteitä. Se voi tarkoittaa yritysten jäterasvojen kierrätystä ja jalostusta Kinkkutempun hengessä, tai jotain paljon laajempaa - matkaa kohti kaatopaikatonta maailmaa?

Lars Peter Lindfors, Senior Vice President, Technology
Lars Peter Lindfors
Teknologiajohtaja, Neste