Lentoliikenne
23.01.2020

Lentämisen seuraavat sata vuotta

Satu Dahl
Ilmailualan asiantuntija

Kuvitus: Brett Ryder

Teknologia, talouskehitys ja vastuullisuuden vaatimukset muuttavat nyt vauhdilla ilmailualaa. Mutta miltä tulevaisuus näyttää? Entä voisiko päästöttömästä lentämisestä tulla pian totta? Ilmailualan asiantuntija, toimittaja Satu Dahl raportoi.

Tästä on kyse:

​Miten globaali ilmailuala on vastaamassa ympäristövaikutusten haasteisiin.

Millaisiin aurinkosähköä hyödyntäviin hankkeisiin Nasa ja useat lentoyhtiöt ovat ryhtyneet.

​Miten uudenlaiset ilma-alukset, kuten Flying-V, Airlander ja Overture, ovat mullistamassa alan tulevaisuutta.

Kuinka innovatiivisten materiaalien ja rakenteiden kehitys johtaa ilma-aluksiin, jotka muokkaavat niiden geometriaa reaaliajassa muuttuvien olosuhteiden mukaan.

​Kuinka todennäköiseltä näyttää, että lentämisen päästöt saataisiin tulevaisuudessa laskettua nollaan.

 

Lentäviä robottitakseja. Sähköisiä matkustajakoneita. Ruokaöljystä energiansa saavia lentokoneita. Kuulostaako tutulta? Vastasit sitten kyllä tai ei, nämä innovaatiot ovat jo ilmassa, tai vähintäänkin kehitteillä.
 
Lentämisen uusien muotojen ei pitäisi olla suuri yllätys, sillä ala on aina kehittänyt uutta. Ilmailualan insinöörit ja suunnittelijat tekevät parhaillaan töitä niin edistyksellisten asioiden parissa, että suurella yleisöllä on niistä vain aavistus. Tulevaisuus, jopa kaikkein ällistyttävin sellainen, onkin ehkä jo täällä.
  

Nykyään on jo mahdollista ryhtyä maailman ensimmäisen avaruusvaltion, Asgardian, kansalaiseksi.

 
Ilmailu- ja avaruusteollisuus on yksi maailman innovatiivisimmista aloista. Tieteiskirjailijat H.G. Wells ja Jules Verne ennustivat jo 1800-luvulla jättimäisten lentokoneiden tulemisen. Siitä asti ihmisen kyky kuvitella parempaa tulevaisuutta on vauhdittanut uusien teknologioiden syntyä.
 
Ja juuri nyt ilmailuala on jälleen kehittymässä niin voimakkaasti, että voi tuntua siltä kuin todellisuus ja tieteiskirjallisuus sekoittuisivat.
 
Avaruuden kaupallisen valloituksen eteneminen on aiheuttanut sen, että opimme jatkuvasti lisää materiaaleista, muotoilusta ja insinööritaidoista, joita kaikkia tarvitaan avaruuslentoja varten. Avaruusturismista ollaan jo suuntaamassa ajatuksia avaruusasumiseen: jo nyt on mahdollista ryhtyä maailman ensimmäisen avaruusvaltion, Asgardian, kansalaiseksi. Tämä saattaa kuulostaa kummalliselta, mutta on hyvä muistaa, että vain 30 vuotta sitten ajatus ruokaöljystä valmistetusta uusiutuvasta lentopolttoaineesta kuulosti keskivertokansalaisen korvaan silkalta tieteisfantasialta.
  

Ilmailun suurin haaste, joka on ratkaistava tällä vuosisadalla, on vastuullisuus.
 

Mutta samaan aikaan kun ilmailuala on kehittynyt innovaatioiden, globalisaation ja talouskasvun myötä, neljäs kehityksen vaikutin on muuttumassa tärkeämmäksi kuin koskaan aikaisemmin. Se on tietenkin vastuullisuus.
 
Mitä sitten voimme odottaa lentämisen tulevaisuudelta?
 

Lataa englanninkielinen materiaali:
The benefits of Neste MY Renewable Diesel

Mahdolliset tulevaisuudet

Lentäminen on suositumpaa kuin koskaan ennen. Suosion lisääntyminen on seurausta taloudellisesta kasvusta. Matkustajamäärät kasvavat lähes joka puolella maailmaa. Vuoden 2019 luvut eivät ole vielä valmiita, mutta reittilentojen matkustajamäärän ennätyksen ennustetaan rikkoutuvan. Lentomatkustajia arvioidaan olleen noin 4,6 miljardia – määrässä on hämmästyttävä 130 prosentin lisäys vuoden 2004 lukuihin verrattuna.
 
Vaikka innovaatiovauhti perinteisesti hidastuu teollisuudenaloilla, joilla menee taloudellisesti hyvin, esimerkiksi lennokkitekniikka vaikuttaa juuri nyt moneen asiaan, aina turvallisuudesta liikenteeseen ja meteorologiasta logistiikkaan. Myös PAV-lentokulkuneuvoista (personal air vehicles) eli ”lentävistä autoista”, joita viime päiviin asti on pidetty utopistisena haaveiluna, voi pian tulla totta. Mutta paljon muutakin tapahtuu.
 
Tulevaisuudentutkijat usein yliarvioivat muutosvauhdin yhden teknologian kohdalla, mutta aliarvioivat sen merkityksen toisen kohdalla. Viime vuosisadalla tieteisfiktio liioitteli avaruusmatkailun voittokulkua, koska tutkimusmatkat ja suurvaltojen kilpajuoksu avaruuteen olivat maailmanlaajuisia ykkösuutisia. Samalla televiestinnän ja informaatioteknologian kehitysvauhtia aliarvioitiin, vaikka ne ovat muuttaneet maailmaamme paljon enemmän kuin avaruusmatkailu – tämän todentamiseksi ei tarvitse kuin vilkaista älypuhelintaan.
 

Tulevaisuudentutkijat usein yliarvioivat muutosvauhdin yhden teknologian kohdalla, mutta aliarvioivat sen merkityksen toisen kohdalla.
 

Oli kyse sitten talouskasvusta tai älypuhelimista, ilmailualaan vaikuttaa moni sellainen seikka, joka ensituntumalta vaikuttaisi olevan kaukana ilmailubisneksestä. Ja kuka tietää, ovatko ennusteet seuraavalle sadalle vuodelle yhtään sen osuvampia?
 
Vaikka haaveilisimmekin työmatkoista lentävän auton kyydissä, on täysin mahdollista, että toteutuessaan PAV-lentokulkuneuvojen ympäristövaikutukset rajoittaisivat niiden käyttöä.
 
”Yksi suurimmista haasteista, joka on nyt ratkaistava, on ilmailun vaikutus ympäristöön”, sanoo John Strickland. Hän on JLS Consulting -yrityksen johtaja ja ilmailualan johtavia kommentaattoreita, jota esimerkiksi BBC, Bloomberg ja CNN säännöllisesti haastattelevat.
 
Kuluttajat, hallitukset, sijoittajat ja yritykset ympäri maailman pohtivat kaikki tämän hetken tärkeintä kysymystä: miten fossiilisten polttoaineiden käyttö muovaa tulevaisuuttamme? Tätä samaa kysymystä käsittelee CORSIA -päästöjärjestelmä (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation). Se on kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen kasvun hyvittämiseen velvoittava järjestelmä, josta siviili-ilmailujärjestö ICAO:n jäsenvaltiot päättivät vuonna 2016. Siinä ilmailualalle tavoitellaan hiilineutraalia kasvua vuodesta 2020 lähtien. Pidemmän tähtäimen tavoite on vähentää nettohiilidioksidipäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2005 verrattuna. Tämä edellyttää toimia, jotka vähentäisivät lentämisen todellisia, suoria hiilidioksidipäästöjä.
  
”CORSIA nojaa sellaisten päästöyksiköiden käyttöön, joita ostetaan hiilimarkkinoilta hiilidioksidipäästöjen määrän kompensoimiseksi ja joita ei voi vähentää teknologisten ja toiminnallisten kohennusten tai uusiutuvan lentopolttoaineen käyttämisen avulla”, kertoo Jane Hupe, YK:n kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ympäristöasioiden apulaisjohtaja.
 
Kansainvälinen lentoliikenneliitto IATA tähtää siihen, että vuoteen 2025 mennessä miljardi ihmistä on matkustanut lennolla, jolla on käytetty uusiutuvaa lentopolttoainetta. Ilmailualan on kuitenkin tähdättävä vieläkin korkeammalle tavoitellessaan ympäristöystävällisempää tulevaisuutta.
 

Puolimatkassa: seuraavat 50 vuotta

Nasa arvioi säännöllisesti rahoituksensa tuottoprosenttia. Sen mukaan avaruus on tärkeä tutkimus- ja kehitysympäristö teknologioille, jotka hyödyttävät kaupallisia toimijoita täällä maassa. Yksi esimerkki tästä on satelliittinavigointijärjestelmät, joka ilmestyivät markkinoille – ja autoihimme – kuin suoraan tieteiskirjallisuudesta.
  

Avaruus on tärkeä tutkimus- ja kehitysympäristö teknologioille, jotka hyödyttävät kaupallisia toimijoita täällä maassa.
 

Boeing, Airbus ja muut ilmailujätit tekevät yhteistyötä avaruushallintovirastojen kanssa kehittääkseen mahdollisimman tehokkaasti toimivia menetelmiä aina työntövoimasta robottiavusteiseen navigointiin ja jäähdytykseen. Avaruusteknologia onkin eräänlainen tutkimus- ja kehitysosasto ilmailun tulevaisuudelle. Mitä sitten on konkreettisesti luvassa?
 
Esimerkiksi aurinkoenergialla kulkevia koneita. Nasan Solar Electric Propulsion -projekti kehittää valtioille ja yrityksille äärimmäisen tärkeitä teknologioita, joiden tarkoitus on parantaa avaruuteen suuntautuvien tulevaisuuden tutkimusmatkojen pituutta, laajuutta ja toimintakykyä.

 

Vastuullisesta työntövoimasta on tulossa kaupallisen lentämisen Graalin malja.
 

Vastuullisesta työntövoimasta on tulossa myös kaupallisen lentämisen Graalin malja, johon liittyviä teknologioita ja innovaatioita monet lentokonevalmistajat työstävät. Airbus on esimerkiksi kertonut avaavansa uuden, tiukasti vartioidun testauskeskuksen Saksan Ottobruniin. Siellä se keskittyy testaamaan vaihtoehtoisia työntövoimajärjestelmiä ja polttoaineita. Airbus testaa viimeisimpiä sähkö- ja hybridimoottoreita ja mikä kiinnostavinta, pyrkii kehittämään omia, vähäpäästöisiä työntövoimajärjestelmiä.
 

Tulevaisuuden lentokoneissa nollapäästöt?
 

Nämä mainitut hankkeet ovat välivaiheen suunnitelmia. Miten on vielä innovatiivisten keksintöjen laita – niiden, jotka tekisivät tulevaisuudestamme vieläkin vastuullisempaa?
 
Tällä hetkellä alalla käy kova kuhina, ja kehitteillä on kymmeniä uusia lentämisen muotoja. Jo julkistettujen joukossa on futuristisesti muotoiltuja lentokoneita, kuten Flying-V, sekä Airlander, uudenlainen hybridi-ilma-alus.
 

Airlander pystyy taittamaan pitkiä välimatkoja, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia logistiikkaa, kuljetusalaa ja katastrofiapua ajatellen.
 

Brittiläinen Hybrid Air Vehicles (HAV) on suunnitellut Airlander 10 -ilma-aluksen, jossa on yhdistelty jo käytössä olevia ilma- ja avaruusteknologioita, ja siinä on piirteitä ilmalaivoista, kiinteäsiipisistä lentokulkuvälineistä ja helikoptereista. Airlander on suunniteltu siten, että nousu ja lasku onnistuu miltä tahansa sopivalta tasaiselta alustalta. Lisäksi se pystyy taittamaan pitkiä välimatkoja, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia logistiikkaa, kuljetusalaa ja katastrofiapua ajatellen.

Kiinnostavinta ei kuitenkaan ole tämä futuristinen kulkuväline itsessään, vaan se, että yritys tavoittelee hiilidioksidipäästöissään nollatasoa.
 
”Otamme aktiivisesti selvää kaikista mahdollisista vaihtoehdoista, jotta saavutamme nollapäästötavoitteemme”, HAV kertoo. ”Juuri nyt keskitymme Airlander 10:n tyyppihyväksyntään ja tuotantoon.”
 
Yritys aikoo aloittaa Airlander 10 -ilma-aluksen tuotanto- ja tyyppihyväksyntäohjelman lähikuukausien aikana. Lentotestien kerrotaan alkavan vuonna 2022, ja tavoitteena on ryhtyä palvelemaan asiakkaita vuonna 2024. Se tarkoittaisi sitä, että markkinoilla olisi vähähiilinen lentokulkuväline, joka olisi lähtökohtaisesti ympäristöystävällinen. HAVin tavoitteet eivät kuitenkaan jää tähän.
 

HAV uskoo, että se pystyy kehittämään täysin nollahiilisen Airlanderin seuraavien 10 vuoden sisällä.
 

”Insinööritiimimme katsoo jo eteenpäin ja rakentaa kehityspolkua kohti nollahiilistä lentämistä”, yritys kertoo. ”He kokeilevat erilaisia tekniikoita, jotta Airlanderilla lentämisen edellyttämän energiantuotannon, varastoinnin ja jakelun voisi toteuttaa ilman fossiilisia polttoaineita. Tähän liittyy yhteistyömme Collins Aerospace -yrityksen ja Nottinghamin yliopiston kanssa. Tarkoituksenamme on kehittää Airlanderille sähköistä työntövoimaa.

” HAV uskoo, että se pystyy kehittämään täysin nollahiilisen Airlanderin seuraavien 10 vuoden sisällä.

Tulevaisuuden ilma-alukset

Näiden upeiden ja ihmeellisten lentoalusten avulla ilmailuala suuntaa kohti vastuullisempaa tulevaisuutta.

Overture, yhdysvaltaisen Boom-yrityksen virtaviivainen, 55–75-paikkainen matkustajakone on testivaiheessa. Boom kokeilee eturivin teknologioita futuristisen näköisellä XB-1-mallilentokoneella.
 

Overture, yhdysvaltaisen Boom-yrityksen virtaviivainen, 55–75-paikkainen
matkustajakone on testivaiheessa. Boom kokeilee eturivin teknologioita
futuristisen näköisellä XB-1-mallilentokoneella.

 

PAV-lentokulkuvälineitä (Personal Air Vehicle) on pidetty utopistisena haaveena. Teknologia on kuitenkin jo olemassa.

 

PAV-lentokulkuvälineitä (Personal Air Vehicle) on pidetty utopistisena haaveena.
Teknologia on kuitenkin jo olemassa.

Buckminster Fullerin geodeettiset kupolit ovat inspiroineet ilmailuinsinöörien ja -suunnittelijoiden uutta aaltoa.
 

Buckminster Fullerin geodeettiset kupolit ovat inspiroineet ilmailuinsinöörien ja
-suunnittelijoiden uutta aaltoa.

 

Brittiläisen Airlanderin prototyyppi hyödyntää ilmalaivojen, kiinteäsiipisten ilma-alusten ja helikoptereiden teknologioita. Sen kehittäjä Hybrid Air Vehicles on sitoutunut nollapäästöiseen lentämiseen.
 

Brittiläisen Airlanderin prototyyppi hyödyntää ilmalaivojen, kiinteäsiipisten
ilma-alusten ja helikoptereiden teknologioita. Sen kehittäjä Hybrid Air Vehicles
on sitoutunut nollapäästöiseen lentämiseen.

 

Nasan aurinkosähköä hyödyntävä työntövoimaprojekti kehittää teknologioita, jotka lisäisivät avaruuslentojen pituutta, laajuutta ja toimintakykyä.
 

Nasan aurinkosähköä hyödyntävä työntövoimaprojekti kehittää teknologioita, jotka
lisäisivät avaruuslentojen pituutta, laajuutta ja toimintakykyä.

 

Mitä kevyempi, sen parempi

Maapallon resurssit ovat rajalliset ja niiden ehtyminen on valtava ongelma. Vuonna 1960 visionääri Buckminster Fuller ja arkkitehti Shoji Sadao tarjosivat ongelmaan oman vastauksensa: näkemyksen nimeltä Project for Floating Cloud Structures (Cloud Nine). Nämä kuuluisat rakennelmat olivat mielikuvituksellinen konsepti, jossa kaupungit leijuisivat ilmassa jättimäisten geodeettisten kupoleiden sisällä. Fuller esitti, että kaupungit pysyisivät ilmassa, koska kupolien sisäilma olisi lämmitetty yhden asteen ympäristöään korkeammaksi. 

Tämä visio kiehtoo yhä ilmailualan suunnittelijoita. Ei ainoastaan omintakeisuutensa sekä ilmeisten käytännön pulmiensa takia, mutta myös siksi, että se muistuttaa mittasuhteiden ja painon merkityksestä ilma-alusten suunnittelussa.

Entinen Nasan pääinsinööri Michael Griffin oli tunnettu kuuluisasta ”Kyllä, jos” -lausahduksestaan. Hän pyysi tiimejään välttämään ei-vastausta ja sen sijaan suhtautumaan ylittämättömiltä tuntuviin esteisiin vain hidasteina matkalla kohti kyllä-vastausta. Tämä periaate ohjasi Nasan työryhmien työskentely- ja tutkimustapaa, ja jos tällaista ajatuskulkua noudattaa, asuminen Mars-planeetalla ei yhtäkkiä vaikutakaan mahdottomalta idealta. Se onkin mahdollista, jos löydämme tavan tuottaa happea ja kasvattaa ruokaa.

”Uusista huippulaatuisista komposiittimateriaaleista, -rakenteista ja -valmistustavoista tulee äärimmäisen tärkeitä ilma-aluksen massan pienentämisessä.”

Samaa ajattelua voi hyödyntää, kun miettii geodeettisten kupolien leijumista – tai lentokoneiden tulevaisuutta. Paino on ilma-aluksen polttoaineen kulutuksen kannalta erittäin merkittävä asia. Siksi yksi tapa kehittää lentämisen vastuullisuutta on rakentaa kevyempiä lentokoneita.

Tohtori Ben Woods on tutkija ja luennoitsija Bristolin yliopiston ilma- ja avaruustekniikan laitoksella. Woods kertoo, että innovatiivisten komposiittimateriaalien ja -rakenteiden aikaansaaminen on ensiarvoisen tärkeää, kun kehitetään ympäristöystävällisempiä ja vastuullisempia ideoita tulevaisuuden ilmailua varten.

”Kaikkia ilma-aluksia sitovat samat fysiikan lait”, Woods sanoo. ”Mitä painavampi alus on, sitä enemmän polttoainetta sen pitää polttaa lentääkseen.”  

”Siksi Bristolin komposiitti-instituutin sekä muiden tutkimusryhmien kehittämistä uusista huippulaatuisista komposiittimateriaaleista, -rakenteista ja -valmistustavoista tulee äärimmäisen tärkeitä. Niitä tarvitaan, jotta ilma-aluksen massaa voidaan pienentää ja perinteisistä lentokoneista ja uusista sovelluksista voidaan tehdä vastuullisempia.” 

Suunnittelupöydällä on aidosti mullistavia ideoita, kuten muotoaan muuttava ilma-alus.

Woods kertoo, että tutkijat kehittävät komposiitteja varten vahvempia, jäykempiä ja kevyempiä kuitumateriaaleja ja polymeerimatriiseja. Työssä keskitytään vastuulliseen prosessointiin ja kierrätyskelpoisuuteen sekä painon vähentämiseen.

Suunnittelupöydällä on myös aidosti mullistavia ideoita älykkäästä, muotoaan muuttavasta ilma-aluksesta, joka osaisi muovautua lennon aikana lento-olosuhteiden mukaan. Siten se säästäisi polttoainetta ja tekisi lentämisestä tehokkaampaa. 

”Rakennesuunnittelun oppiaine kietoutuu yhä vahvemmin yhteen aerodynamiikan kanssa”, Ben Woods kertoo. ”Tutkijat luovat joustavampia siipirakenteita, jotka mahdollistavat ilma-aluksen muodon reaaliaikaisen mukautumisen tai muuntautumisen vaihtuvien toimintaolosuhteiden mukaan. Samalla tämä supistaa tarvittavan polttoaineen määrää.”

Vauhtia valoisammalle tulevaisuudelle

Myös aiempaa ympäristöystävällisemmät, ääntä nopeammat lennot ovat tapetilla.

Yhdysvaltain Coloradossa toimiva Boom suunnittelee Overturea, 55–75-paikkaista matkustajakonetta. Yritys tekee XB-1-mallikoneensa kanssa testejä, joiden pohjalta aluksen tekniikkaa kehitetään ja hienosäädetään.

Yritys tähtää innovatiivisella ympäristöteknologialla varustetun Overturen astuvan palvelukseen vuoden 2020 puolivälissä. ”Olemme jo onnistuneesti testanneet moottoria puhtaalla biopolttoaineella”, yhtiöstä kerrotaan. ”Koneemme suunnitellaan niin, että se soveltuu vaihtoehtoisille polttoaineille.” 

IATA pohtii ilmailualan näkymiä seuraaville 20 vuodelle ja siitä eteenpäin. Järjestö ennustaa, että matkustajamäärät voisivat kaksinkertaistua 8,2 miljardiin vuonna 2037. Siksi päästöjen torjumiseen tarvitaan ratkaisuja välittömästi. Mutta voisiko jokainen lento nousta ilmaan sataprosenttisesti uusiutuvalla lentopolttoaineella vielä tämän vuosisadan aikana?

Air Transport Action Group (ATAG) on geneveläislähtöinen ryhmä, jonka tehtävä on katsoa alan tulevaisuuteen meidän puolestamme. Se kertoo tavoitteekseen ”edistää ilmailun vastuullista kasvua koko globaalin yhteiskunnan hyödyksi.”

”Uskomme, että nestemäistä energianlähdettä vaativat lennot on mahdollista lentää täysin uusiutuvalla lentopolttoaineella reilusti ennen tämän vuosisadan loppua.”

ATAGin johtajan Michael Gillin mukaan uusiutuvista polttoaineista, sellaisista, joita Nestekin valmistaa, tulee lähitulevaisuudessa globaali standardi. ”Vaikka arvioimmekin, että sähkö- ja hybridikoneiden tekniikka kehittyy lyhyitä lentoja varten, valtaosa lennoista tarvitsee kuitenkin yhä nestemäistä energianlähdettä. Uskomme, että kyseiset lennot on mahdollista lentää täysin uusiutuvalla lentopolttoaineella reilusti ennen tämän vuosisadan loppua”, hän sanoo.

Täysin yksinkertaista tämän ennustuksen toteutuminen ei ole. ”Ilmailuteollisuudelta ja hallituksilta vaaditaan valtavaa ponnistelua, jotta tämä visio toteutuisi. Myös perinteisillä polttoainevalmistajilla, jotka eivät ole tehneet tarpeeksi asian eteen töitä, riittää kirittävää”, Michael Gill sanoo.
 

Uusien raaka-aineiden mahdollisuudet

Harvassa ovat ne, joiden työn tavoitteet ulottuvat vuoteen 2050 saakka. Nesteen uusiutuvien lentopolttoaineiden liiketoiminnan kehityksestä vastaavan johtajan Sami Jauhiaisen katse on suunnattu kauas tulevaisuuteen. Hän on yksi heistä, joiden työtä on suunnitella lentämisen vastuullista tulevaisuutta.

”Ilmailualan tavoite vuodelle 2050 on vähentää lentämisen nettohiilidioksidipäästöjä 50 prosentilla. Jotta se saavutettaisiin, uudet teknologiat uusiutuvien lentopolttoaineiden valmistamiseksi ovat merkittävässä roolissa”, hän sanoo. ”Tällä hetkellä olemassa olevilla raaka-aineilla, jätteistä ja tähteistä saatavilla öljyillä ja rasvoilla, voidaan jo nyt vaikuttaa lentämisen hiilidioksidipäästöihin. Niitä on saatavilla globaalisti ainakin 30 miljoonaa tonnia vuodessa, mutta kysyntä tulee nousemaan satoihin miljooniin tonneihin.”

”Tulevaisuuden polttoaineeksi voi soveltua moni raaka-aine. Levistä saatavat öljyt sekä yhdyskuntajäte ovat todella kiinnostavia.”

Millaisista raaka-aineista tehdyllä polttoaineella voitaisiin sitten lentää tulevaisuudessa?

”Moni raaka-aine voi soveltua tähän tarkoitukseen”, Jauhiainen sanoo. ”Levistä saatavat öljyt sekä yhdyskuntajäte ovat todella kiinnostavia vaihtoehtoja. Samoin metsänhoidon ja maanviljelyksen tähteet sekä jätemuovien kemiallinen kierrätys. PtL-polttoaine (power-to-liquid), jota saataisiin uusiutuvalla energialla tuotetusta ympäristöystävällistä vedystä, on myös kiinnostava pitkän tähtäimen vaihtoehto. Sen kohdalla raaka-aineen saatavuuskaan ei ole niin rajattua.”
 

Algoritmin siivittämänä

Professori Iain Gray johtaa ilmailu- ja avaruustekniikan laitosta Cranfieldin yliopistossa Isossa-Britanniassa. Hän ennustaa alan tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä.

”Vastuullisuus tulee hallitsemaan sekä ilmailualan tulevaisuutta että alan kasvunäkymiä, kun viimeisten kolmen vuosikymmenen ajan niitä ovat leimanneet tehokkuusajattelu ja lentämisen mahdollistaminen massoille”, Gray arvioi.

”Vastuullisuus tulee hallitsemaan sekä ilmailualan tulevaisuutta että alan kasvunäkymiä.”

Gray on huomannut, että tietoisuuden lisääntyminen voi muuttaa sen, miten me vastaisuudessa lennämme – ihan samalla tavalla kuin edeltävien vuosikymmenten lentobuumi on muuttanut käsitystämme lentämisen mahdollisuuksista. ”Lentämisen kustannuksethan eivät ole erityisemmin muuttuneet 1970-luvun ajoista”, hän huomauttaa.

Grayn mukaan ilmailualan tulevaisuus on riippuvainen siitä, miten erilainen yhteistyö onnistuu. Ilmailu- ja avaruusjärjestelmien pitäisi soveltua saumattomasti yhteen maanpäällisen liikenteen systeemien kanssa. Ilmatilan hallinnoinnin pitäisi olla mahdollisimman tehokasta ja sekä valtioiden että yritysten pitäisi työskennellä yhdessä, jotta ympäristökysymykset otettaisiin huomioon niin maalla kuin ilmassa.

”Tulevaisuudessa koneet eivät kiertele Heathrow’n lentokentän yllä odottelemassa laskeutumislupaa, vaan tekoälyn tulisi ratkaista lentoliikenteen pullonkaulat. Myös lentokentillä tulisi satsata nollapäästöisiin kulkuvälineisiin niin huoltoajoissa kuin asiakkaiden kuljettamisessa.”  

”Tulevaisuudessa koneet eivät kiertele Heathrow’n lentokentän yllä odottelemassa laskeutumislupaa, vaan tekoälyn tulisi ratkaista lentoliikenteen pullonkaulat.”

Mutta päästäänkö ilmailussa 100-prosenttisesti nollapäästöisiin lentoihin tällä vuosisadalla?

Se jää nähtäväksi. Alalla, jolla on tahtoa kehittyä ja olla edelläkävijä, tullaan kuitenkin tekemään kovasti töitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Jules Verne ajatteli, että mahdottomia esteitä ei olekaan – on vain enemmän tai vähemmän voimakasta tahtoa. Maailman ja ilmailualan tulisikin ajatella kuten Nasalla tiimejään haastanut Michael Griffin: on tullut aika sanoa vastuullisen lentämisen aikakaudelle yhdessä kyllä.

 

Share article