01 Joulukuu 2014

Mitään ei hukata – öljynjalostus käyttää resursseja erittäin viisaasti

Artikkeli

Neste Oilin öljynjalostus käyttää resursseja poikkeuksellisen tehokkaasti ja viisaasti. Jätteitä ei synny juuri lainkaan, ja kaikki mahdollinen kierrätetään. Jalostukseen liittyy sen vuoksi yllättäviäkin toimintoja – esimerkiksi eräänlaista arvometallien tuotantoa. Viisas resurssien käyttö näkyy kiinnostavilla tavoilla eri puolella jalostamoa.

Mistä löytyy merkittävä suomalainen vanadiinin tuottaja? Entä missä on Suomen suurimpiin kuuluva platinavarasto ja monien pullotettujen kaasujen raaka-ainelähde? Yllättävä vastaus on Neste Oilin Porvoon jalostamo. Taustalla on tavoite olla hukkaamatta mitään – olipa kyse raaka-aineista, energiasta tai muista resursseista.

Tehokkuuden salaisuuksia raottaa Neste Oilin ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Kari Kolsi. Aiemmin hän toimi Porvoon jalostamon johtajana.

”Raaka-aineesta ei synny juuri mitään jätettä. Kaikelle pyritään löytämään fiksu käyttötarkoitus”, kertoo Kolsi.

Tällaisen ajattelun arvo korostuu öljynjalostuksessa, jossa volyymit ovat mittavia. ”Jalostamon vuosikapasiteetti on 13 miljoonaa tonnia. Jos siitä menisi hukkaan vaikka vain 0,1 prosenttia, se olisi iso määrä. Kaikki hävikki pyritään minimoimaan.”

Tämä tavoite näkyy joka puolella monimutkaista jalostusprosessia.

Kaikki talteen ja uusiokäyttöön

Öljynjalostuksen perusperiaate on yksinkertainen. Raakaöljy kuumennetaan ja siitä erotellaan eri jakeita tislaamalla.

Erotuksen tuloksena saadaan esimerkiksi bensiiniä, lentopolttoainetta ja dieseliä, sekä raskaampia jakeita kuten lämmitysöljyä, laivapolttoainetta ja bitumia. Raakaöljystä saadaan myös perusöljyä, josta valmistetaan voiteluöljyjä.

Kun eri laadut on erotettu, niiden käsittelyä jatketaan. Seuraavaksi tulee käsittelyn hankalin osuus. ”Molekyylejä pilkotaan, yhdistellään ja muokataan monilla tavoilla, jotta saadaan tuotteita, jotka täyttävät nykyiset erittäin korkeat laatuvaatimukset”, kertoo Kolsi.

Tähän liittyy ei-toivottujen aineiden poistaminen. Yksi esimerkki on rikki, joka on polttoaineissa haitallista sekä ympäristön että moottorien toiminnan kannalta.

”Rikki erotetaan ja otetaan talteen”, Kolsi toteaa. ”Suomessa on tarvetta rikille, ja sitä joudutaan tuomaan myös ulkomailta. Rikki on tärkeä kemianteollisuuden raaka-aine.”

Jalostusprosesseissa syntyy myös erilaisia kaasuja. Nekin pyritään hyödyntämään. Hiilivetykaasuja käytetään esimerkiksi jalostamon omaan energiantuotantoon. Osa kaasuista otetaan talteen ja myydään petrokemian raaka-aineiksi.

”Vedyntuotantoyksiköstä otetaan jopa hiilidioksidi talteen. Ulkopuolinen yritys puhdistaa kaasun ja myy sitä esimerkiksi ponneaineeksi, elintarviketeollisuuden tarpeisiin tai sammutusaineeksi”, sanoo Kolsi.

Porvoon jalostamoalueelle onkin syntynyt teollinen symbioosi, jossa raaka-aineet ja energia kiertävät tehokkaasti eri yritysten välillä. Toisen jäte on toisen raaka-aine.

Öljystä arvometalleja

Tuhlausta vältetään kaikilla jalostuksen osa-alueilla. Kuvaava esimerkki on prosesseja vauhdittavien katalyyttien käyttö.

”Katalyytit ovat yleensä pieniä alumiinirakeita, joiden pinnalla on pieniä määriä arvometalleja”, Kolsi selittää. ”Aikaa myöten katalyytit deaktivoituvat ja ne pitää vaihtaa. Eri metallit otetaan silloin talteen.”

Tämä on tärkeää, sillä katalyyttirakeita tarvitaan suuria määriä, kymmeniä tai jopa satoja tonneja. ”Yksi Suomen suurimmista platinavarastoista on Porvoon jalostamon reformointiyksikössä. Katalyyttiin on sitoutunut kymmeniä kiloja platinaa.”

Joihinkin katalyytteihin tarttuu ulkoisia metalleja, jotka ovat peräisin raakaöljystä. Nekin otetaan talteen.

”Raakaöljy on Suomen suurimpia vanadiinin lähteitä. Tämä metalli otetaan talteen ja myydään”, sanoo Kolsi. Vanadiini on arvokas raaka-aine, jota käytetään esimerkiksi vahvan mutta kevyen vanadiiniteräksen valmistuksessa.

Edes energiaa ei hukata

Resurssiviisauden tavoitteet koskevat myös energiaa. ”Yksi keskeisimpiä laitteita öljynjalostuksessa on lämmönvaihdin. Ylimääräinen lämpö pyritään aina ottamaan talteen”, kertoo Kari Kolsi.

Mitä jätteitä jalostamolla syntyy kaiken tämän kierrätyksen jälkeen? ”Raaka-aineesta ei synny juuri mitään jätettä”, Kolsi toteaa. Jäljelle jää lähinnä hieman suoloja ja hiekkaa.

”Huoltotöistä tulee hieman jätettä, mutta ne lajitellaan tarkasti. Jätteenkäsittelyyn ja kierrätykseen on kiinnitetty paljon huomiota. Kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä ei synny juuri lainkaan.”

Vaikka tilanne on hyvä, työtä resurssien käytön tehostamiseksi jatketaan. Tavoite on, että resurssien käytössä ei tuhlata mitään, ja että ympäristö otetaan huomioon jalostamon kaikessa toiminnassa.