07 Toukokuu 2014

Neste Oilin tutkimus etsii uusia raaka-ainelähteitä


Neste Oilin mikrobiöljyn koelaitos vihittiin käyttöön vuonna 2012.

Artikkeli

Neste Oilin lähiajan tavoitteena on entistä epäpuhtaampien rasvojen käyttö uusiutuvan NEXBTL-dieselin raaka-aineena. Tulevaisuuteen valmistaudutaan tutkimalla mikrobiöljyä, puuta ja leväöljyä.

Mikrobiologeja, biologeja, puukemian osaajia. Neste Oilin bioteknologian osastolla on paljon työntekijöitä, joita ei perinteisistä öljy-yhtiöistä löydy.

Uudenlaista osaamista tarvitaan, kun yhtiö tutkii, miten uusiutuvan NEXBTL-dieselin raaka-ainepohjaa voisi laajentaa.

”Lyhyen aikavälin kehitystyö keskittyy siihen, että pystymme käyttämään jätteitä ja tähteitä entistä enemmän. Pitkällä aikavälillä tutkimme aivan uusia raaka-ainelähteitä”, sanoo Neste Oilin tutkimus- ja kehitysyksikön johtaja Petri Lehmus.

NEXBTL:n prosessiin voi syöttää hyvin erilaisia raaka-aineita ilman että lopputuotteen laatu vaihtelee.

”Vaikka raaka-aineet ovat erinäköisiä, ne ovat kemiallisesti samanlaisia”, Lehmus selventää.

Mitä tahansa prosessi ei kuitenkaan niele. Jos syöttöaineessa on liikaa epäpuhtauksia, prosessissa käytetyt katalyytit menettävät tehonsa

”Tutkimuksessa selvitämme, missä rajat menevät. Sen jälkeen voimme syöttää prosessiin entistä heikkolaatuisempia rasvoja ja laajentaa näin raaka-ainevalikoimaamme jäterasvoihin, joiden saatavuus on hyvä ja hinta edullinen.”

Kun epäpuhtauksia on opittu hallitsemaan, prosessiin voidaan syöttää esimerkiksi käytettyjä paistorasvoja.

Myös täysin uusia tulevaisuuden raaka-ainelähteitä tutkitaan – työn alla ovat muun muassa mikrobiöljy, puu ja leväöljy. Neste Oil avasi vuonna 2012 Euroopan ensimmäisen mikrobiöljyn koelaitoksen yhtiön Porvoon jalostamolle.

Mikrobiöljyä saadaan, kun oljesta ja muista korsikasveista valmistetaan lignosellupohjaisia sokereita. Sokerit syötetään mikrobeille, joille käy kuten ihmisillekin kun tarjolla on ylen määrin hiilihydraatteja: ne lihovat. Samalla ne muuntavat sokerit rasvaksi eli mikrobiöljyksi. Teknologiaa kehitetään yhteistyössä tanskalaisen DONG Energyn kanssa.

Myös puu on Lehmuksen mielestä mielenkiintoinen raaka-aine.

”Olemme mukana hankkeissa, joissa katsotaan miten puusta voi tehdä katalyyttisen pyrolyysin avulla liikennepolttoaineita. Haasteena on saada riittävän hyvät lopputuoteominaisuudet. Veimme myös puun kaasutukseen perustuvan teknologian tutkimuksen hyvin pitkälle, mutta sen kokonaiskustannukset nousivat liian korkeiksi.”

Lähitulevaisuudessa häämöttää myös leväöljy. Sitä saadaan kasvattamalla öljypitoisia leviä merivedessä fotobioreaktoreissa tai avoaltaissa.

”Olemme keskittyneet leväöljyn jalostuksen tutkimiseen. Lisäksi olemme solmineet sopimuksia leväöljyn tuottajien kanssa. Kun he pystyvät tuottamaan kaupallisia määriä leväöljyä, olemme valmiit ottamaan sitä vastaan.”

Koska markkinoille saadaan leväöljystä valmistettua dieseliä?

”Optimistisin arvio on vuosi 2016”, Lehmus sanoo.