Teollisissa symbiooseissa jätteestä tulee raaka-ainetta

Artikkeli

Neste Oil tekee jo jätteistä ja tähteistä korkealaatuista dieseliä. Sitran mielestä monet muut suomalaiset teollisuusyritykset voisivat toimia samalla tavalla. Sitran selvityksen mukaan luonnonvarojen kestävään kehitykseen nojaavalla liiketoiminnalla on valtavat mahdollisuudet. Avainasemassa ovat teolliset symbioosit, joissa yritykset kierrättävät keskenään jätteitä, raaka-aineita ja tuotantonsa sivuvirtoja. Sitran selvityksessä Suomesta löytyi jo yli 200 teollista symbioosia. Lisää on syntymässä.

”Muutos on aitoa. Nyt puhutaan jo todellisesta liiketoiminnasta, teollisesta clean-techistä”, sanoi Sitran Senior Lead Jyri Arponen Teolliset symbioosit -foorumissa Kilpilahdessa 26. maaliskuuta.

Ei ole sattumaa, että foorumi järjestettiin juuri Kilpilahdessa. Suomen suurin teollinen symbioosi syntyi sinne Neste Oilin Porvoon jalostamon ympärille, joka käynnistyi vuonna 1965. Nyt Kilpilahdessa toimii Pohjoismaiden suurin petrokemian teollisuuden keskittymä. Kilpilahden yritysten välillä on putkiverkosto, jossa liikkuu raaka-aineita, erilaisia sivuvirtoja, vettä ja höyryä. Kilpilahden oma sähkölaitos toimittaa energiaa kaikille alueen yrityksille. Laivoissa ja junissa tuodaan Kilpilahteen yritysten yhteisiä raaka-ainelasteja.

”Ilman symbioosia nämä yritykset eivät toimisi täällä”, sanoi Neste Oilin Porvoon jalostamon johtaja Kari Kolsi.

Neste Oilin NEXBTL:n tuotannossa teollinen symbioosi ulottuu kauas Kilpilahden ulkopuolelle.

”Tuotamme uusiutuvista raaka-aineista ja toisten yritysten jätevirroista maailman parasta dieseliä”, sanoi Neste Oilin teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors.

Vuonna 2013 Neste Oil käytti raaka-aineena 1,25 miljoonaa tonnia erilaisia jätteitä ja tähteitä. Tavoitteena on laajentaa raaka-ainepohjaa edelleen.

”Etsimme parhaillaan kannattavaa tapaa käyttää metsä- ja maataloustähteitä”, Lindfors sanoi.

Sitran johtajan Mari Pantsar-Kallion mielestä Suomessa on jo useita hyvin toimivia teollisia symbiooseja, mutta edelleenkään niitä ei tunnisteta tarpeeksi hyvin.

”Ajattelutavan on muututtava. Yritysten oman resurssikierron optimoinnista on siirryttävä teollisten ekosysteemien rakentamiseen.”

Pantsar-Kalion mukaan suomalaiset yritykset voivat saavuttaa seitsemän miljardin euron vuotuiset säästöt hyödyntämällä jätteitä raaka-aineina.

”Jätteillä pitää olla markkinat ja myös regulaation on tuettava kiertotaloutta”, Pantsar-Kallio vaati.